Kiipeily aloitetaan lähes aina sisäseinällä, jos sellainen vain löytyy omalta paikkakunnalta. Jos sisähalleja ei ole, voi kiipeilyn toki aloittaa myös ulkona. Se tulee tehdä turvallisesti siten, että opastajana toimii alan ehdoton ammattilainen. Kiipeilyä ei siis koskaan pidä aloittaa itsenäisesti, sillä kenelläkään meistä ei ole valmiuksia sellaiseen.
Helpointa on aloittaa kiipeilyharrastus boulderoinnista. Boulderointi tarkoittaa ilman apuvälineitä suoritettavaa kiipeilyä, joka tapahtuu matalissa korkeuksissa. Boulderoinnissa ei käytetä ollenkaan apuvälineitä, kuten esimerkiksi turvaköysiä. Koska kiipeily tapahtuu korkeintaan yhdeksän metrin korkeudessa, ei vakavia onnettomuuksia pääse syntymään. Sen sijaan pieniin nyrjäyhdyksiin kannattaa varautua, mutta niiden ei saa antaa haitata harrastusta. Boulderoinnin voi aloittaa sisätiloista ja siirtyä sen jälkeen ulos. Periaatteessa mikä tahansa kallioseinämä sopii boulderoinnin harrastamiseen. Varusteitakaan ei tarvitse hankkia kiipeilykenkien lisäksi. Sopivat kiipeilykengät kuitenkin ovat sitäkin tärkeämmät, joten niihin kannattaa panostaa.
Seinäkiipeilystä on hyvä aloittaa
Seinäkiipeily on turvallinen laji, jota harrastetaan sisällä kiipeilyhalleissa. Seinäkiipeily vaatii aina koulutusta, jota saa esimerkiksi alkeiskurssilla. Kurssit aloitetaan yläköysikiipeilystä. Se on helpoin tapa tutustua lajiin. Lyhimmillään seinäkiipeilykurssi kestää vain yhden päivän, sillä seinäkiipeilyn alkeet voi oppia nopeasti. Halutessaan kurssin jälkeen voi osallistua yksityistunneille, joissa seinäkiipeilyä käydään vielä tarkemmin läpi.
Kursseilla opitaan seinäkiipeilyn perusperiaatteiden lisäksi myös turvallisuudesta ja köyden sitomisesta ja varmistamisesta. Kun lajissa on edennyt, voi siirtyä alaköysikiipeilyyn. Alaköysikiipeilyä käydään läpi jatkokurssilla.
Kalliokiipeilyssä tarvitaan kokemusta
Kun seinäkiipeily on hallussa ja ylä- ja alaköysikiipeilyt onnistuvat, voi kiipeilyä siirtyä harrastamaan ulos. Kalliokiipeily vastaa melko pitkälle seinäkiipeilyä, mutta koska sääolosuhteet ovat vaihtelevia, tuo se haastavuutta kiipeilyyn. Kalliokiipeilyssä kiipeilijän tulee itse pystyä kiinnittämään köydet kallioon. Näin varmistetaan oma turvallisuus. Mikään ei siis saa mennä pieleen kiinnityksien kanssa, sillä äärimmäisessä tapauksessa ne voivat pelastaa kiipeilijän hengen. Luonnossa kiipeillessä kalliolta voi tippua kiviä ja kallio voi olla liukas. Myös nämä haasteet on otettava huomioon varmistamalla ympäristön turvallisuus.
Myös kalliokiipeily kannattaa aloittaa kurssin muodossa. Ensimmäinen kurssi on yläköysikiipeilyä samaan tapaan kuin seinäkiipeilyn puolella. Myöhemmin kalliokiipeilyssäkin edetään alaköysikiipeilyyn ja haastavampiin reitteihin.